Aihearkisto: Nykyajan harhaopit ja aikamme eksytykset

Jeesus Kristus on kantanut maailman synnit

JSOW. 26.11.2015, Hyvinkää, kutsukokous 20.4.2015

  1. Aiheen otsikon merkitys.
  • Olin viime huhtikuussa Hyvinkäällä puhumassa. Olin valmistautunut puhumaan vakavaa tekstiä aikamme uskonnollisuudesta. Mutta kun sain käteeni ohjelman, niin minulle yllätyksenä puheeni aihe olikin merkitty näin: Jeesus Kristus on kantanut maailman synnit.
  • Yritin äkkiä miettiä, miten ihmeessä voisin nyt yhdistää nämä aiheet sillä lailla, että ihmiset eivät huomaisi, että puhunkin eri aiheesta.
  • Silloin kiinnittyi katseeni ihan pieneen asian. Tilaisuuden käsiohjelmassa oli otsikon jälkeen pieni, mutta tärkeä merkki: siinä oli piste.
  • Otsikko kertoi meille evankeliumin sisällön: Jeesus Kristus on kantanut maailman synnin. Ja tuo piste sen perässä merkitsee sitä, että siihen ei ole mitään lisäämistä! Juuri tämä on evankeliumi! Piste.
  • Jos me lähdemme tutkimaan evankeliumia jostain muusta lähtökohdasta tai tarpeesta, niin me aivan varmasti harhaudumme ja eksymme.
  • Se evankeliumi, mitä tänään yhä laajemmin pidetään evankeliumina, ei kuitenkaan, toden totta, pysähdy tuohon pisteeseen. Vaan se korvaa sen kaksoispisteellä, ja alkaa kiireesti selittää aivan toisenlaista, ajallista evankeliumia.
  • Ajallisen evankeliumin ideana on se, että Jeesuksen ristinkuoleman merkityksestä vedetään sellaisia johtopäätöksiä, jotka hyödyttävät uskovia, mutta kuitenkin vain tämän elämän asioissa.
  • Jeesuksen ristinkuolemasta ikään kuin ulosmitataan sellainen hyöty, jonka avulla uskovat saavat helpotuksia, mukavuutta, kunniaa ja viihdettä tähän ajalliseen elämään.
  • Ja tosi on, että juuri tällainen ”evankeliumi” ja sen rakentama uusi kristillinen uskonto on paljon suositumpaa kuin Jeesuksen vanhanaikainen sanoma itsensä kieltämisestä ja ristinsä ottamisesta.

Jatka lukemista Jeesus Kristus on kantanut maailman synnit

Jeesuksen mielenlaatu

Jeesuksen valinta ja aikamme kristillisyys

Meidän aikamme uskonnollinen kenttä muistuttaa yhä enemmän sekatavarakauppaa, missä kristillisyyden nimissä myydään mitä erilaisimpia ”hengellisiä tuotteita”. Juuri siksi meille tämän ajan uskoville on entistäkin tärkeämpää tutkia Raamatun kirjoituksia, miettiä niitä rukoillen, ja ottaa ne vastaan sellaisena, kun ne on meille Raamatussa uskottu. Kun Jeesus oli tullut maailmaan, hän alkoi pyhiä kirjoituksia tutkiessaan vähitellen vakuuttua siitä, että juuri hän on Israelin Messias, johon kaikki kirjoitukset tähtäsivät. Jeesus joutui Pyhän Hengen avulla uskon kautta ottamaan vastaan Isän hänelle valmistaman tehtävän Ihmisen Poikana.

Mutta tämän kirkastumisen jälkeen oli Jeesuksella ”vaikea ongelma” edessään, koska hän Vanhan Testamentin kirjoituksista näki, että hänen kutsumuksensa laatu tulisi olemaan perusteellisesti toisenlaista kuin mitä ihmiset odottivat ja halusivat. Tässä hän oli ratkaisevan valinnan edessä. Jeesus sydämessään tiesi, että hänen tiensä oli kadottaa oma elämänsä maailman tähden, meidän tähtemme! Tavalla tai toisella on tämä Jeesuksen esimerkki myös meidän elämämme suurin valintatilanne sen jälkeen, kun olemme uskoon tulleet. Valinta, joka vaikuttaa ratkaisevasti myös meidän iankaikkiseen elämämme.

Filippiläiskirjeen toisessa luvussa Paavali opettaa meille, kuinka Jeesus, etsiessään Isän tahtoa, luopuu tämän maailman ja kaikkien uskonnollisten piirien tarjoamista hienommista vaihtoehdoista ja odotuksista ja tyhjentää itsensä sydämessään nöyrtyen.

Fil.2;5-8 kerrotaan Jeesuksen mielenlaadusta; Jatka lukemista Jeesuksen mielenlaatu

Gilgalista Golgatalle!

1Piet. 4:17: ”Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset? Ja ”jos vanhurskas vaivoin pelastuu, niin mihinkä joutuukaan jumalaton ja syntinen?”
Kun armon aika loppuu, silloin pyhä Jumala käy tuomiolle koko maailman kanssa. Mutta oman kansansa – seurakunnan – kanssa Jumala käy tuomiolle vielä tässä ajassa. Toiset hän armahtaa, toiset hän paaduttaa.
Myös Paavali sanoo armon ajan lopusta 2.Tess.1;7-9: ” kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille. Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta”.
Näissä vakavissa Raamatun paikoissa puhutaan molemmissa sama keskeinen asia, mikä jää helposti huomaamatta. Puhutaan siitä, että meidän on oltava kuuliaisia – evankeliumille!

Sanotaan siis, että tämä pyhä tuomio ei tule synnin tähden. Muutoinhan meidän tulisi olla kuuliaisia laille. Ei, syntihän on sovitettu, siksi tuomio on evankeliumin tähden – evankeliumin hylkäämisen tähden! Kun evankeliumi itse hylätään, ei ole enää mitään muuta sovitusta.
Sanan kuuliaisuus kantasana ei viittaa tottelemiseen. Vaan se on kuuleminen.
Jeesus sanoo: ”Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua”. Seuraavat, koska kuulevat, ja koska kuulevat, he seuraavat…
Jatka lukemista Gilgalista Golgatalle!

Jumalan kansan viimeinen taistelu – taistelu evankeliumista

Kristillisyys jakautuu viimeisinä aikoina

Raamattu kertoo, että lopun aikana ennen Jeesuksen paluuta pääsee valtaan väärien profeettojen edustama antikristillinen järjestelmä. (Matt.24, 2.Tess.2, Ilm.13). Vaikka tämä yleisesti tiedetään, asia sivuutetaan kevyesti ajatellen, että tällaiset ilmiöt tapahtuvat kristikunnan ulkopuolella muiden uskontojen ja newagen piirissä.

Raamattu kuitenkin kertoo (2.Tess.2;3), että niitä päiviä edeltää uskosta luopuminen. Tämäkin ohitetaan yleensä katsomalla sen merkitsevän tämän maailman loittonemista uskonnollisista moraalikäsityksistä. Raamattu ei kuitenkaan sano, että tapahtuu moraalinen haaksirikko, vaan uskosta luopuminen. Lieneekin selvää, että epäuskoinen maailma ei voi uskosta luopua. Tässä onkin asian vakava ydin: Kysymyksessä on kristikunnan omasta piiristä nouseva kapina vanhaa Raamatun ajatonta oppia vastaan ja sen uushengellinen tulkinta.

Näinä aikoina kristikunnassa vallitseekin merkillinen hiljaisuus siitä muutoksesta, mikä juuri nyt tapahtuu hengellisessä maailmassa. Yksityiset uskovat ovat usein kiinnostuneita saamaan faktatietoa tämän ajan uusista hengellisistä virtauksista, mutta merkille pantavaa on, että seurakuntien papit, opettajat ja johtajat itse ovat omituisen hiljaisia ottamaan minkäänlaista kantaa uusiin asioihin ja ilmiöihin. Uskon tämän johtuvan siitä, että he eivät tahdo tiedostaa mahdollista totuutta, vaan haluavat siirtää ratkaisut kannanotoista kauemmas tulevaisuuteen. Ja siksi he joutuvat sallimaan mahdolliset eksytykset ainakin niin kauan, kun ne vielä näyttävät edes ulkonaisilta puitteiltaan liittyvän Raamatun sanomaan.

Jatka lukemista Jumalan kansan viimeinen taistelu – taistelu evankeliumista

Voimakkaimmat harhaopit tämän päivän Suomessa

Pyrin tässä esityksessä arvioimaan Suomen kristillisissä piireissä tänään esiintyviä ajankohtaisia harhaoppeja. En arvioi moraalisia tai eettisiä kannanottoja enkä erilaisia kristillisten tahojen painotuksia ”kehällisistä” asioista. Keskityn asioihin, mitkä liittyvät suoraan evankeliumin ytimeen keskellä ns. ”elävää kristillisyyttä”. Tällaisten hengelliseen pukuun puettujen harhaoppien petollisuus ei perustu siihen, että ne vastustaisivat evankeliumia sinänsä. Sen sijaan ne tuovat sen rinnalle suuren määrän mielenkiintoisia ja houkuttelevia asioita, mitkä sivuuttavat tai ohittavat Kristuksen ristin evankeliumin. Aikamme harhaopit maalaavat ristin evankeliumin ja Jumalan armon tilalle toisenlaisia, ”hengellisemmän tuntuista” evankeliumeita. Niissä keskitytään uskovan ihmisen omaan jumalallistumisen mahdollisuuteen uudessa Pyhän Hengen ajassa. Ihmisen syntisyys ja armon tarve ovat enää vain haaleaa rekvisiittaa tässä suuressa lopunajan (?) näytelmässä.

Vanhat harhaopit esiintyvät taas kerran uusissa vaatteissa. Enää niitä ei käsitellä opillisessa kontekstissa, vaan ne saavat suosionsa käyttöarvonsa mukaan. Monissa liikkeissä katsotaan kaikenlaisten oppien vain kahlitsevan Pyhän Hengen vapaata työtä ja estävän nopeita muutoksia, joita seurakunta tarvitsee lopun ajassa. Sen tähden juuri mitään kiinteää opillista perustusta uusmuotoisilla liikkeillä ja irrallisilla ryhmillä ei enää ole.

Pohjaa tilanteelle on luonut äärikarismaattisten liikkeiden uusiksi apostoleiksi itsensä nimittäneiden ”profeettojen” toiminta. Heidän opetuksestaan on voinut kuitenkin muodostaa teologisen pohjan eräänlaiselle lopun ajan (kirjoittamattomalle) opille. Näiden liikkeiden suosio selviää esim. katsomalla internetistä hakusanaa ”New Apostolic Movement” tai ”New Apostolic Reformation (NAR)”.

Näiden karismaattisten oppien pääsisältö on kiteytetysti seuraava:

  • Lopun ajassa Jumala nostaa esiin uuden ennalleen asetetun eli restauroidun hengellisen armeijan. (Restauraatio-oppi, perustuen Apt.3:21). Uusi armeija koostuu ”uudesta ihmislajista”, joka saavuttaa näkyvän puhtauden uuden hengellisen voitelun kautta. Armeijaa johtavat täysin valtuuksin erikoisen supervoitelun saaneet uudet apostolit, joille on annettu jumalallisia valtuuksia ja kykyjä. (Manifest Sons of God -oppi, perustuen Room.8:19, ym.)
  • Tälle uudeksi syntyneelle ihmislajille annetaan maailman herruus. Jumala varustaa voitelun saaneet seurakunnat ja uskovat sellaisella voimalla, että ne saavat myös poliittisen ja taloudellisen vallan maailmassa (Dominion Theory).
  • Näin Jumalan varsinainen kuningaskunta syntyy maan päälle ihmisen hengellisen jalostumisen kautta jo nyt – eikä vasta joskus Jeesuksen palatessa (Kingdom Now -oppi).
  • Tämä valtakunta syntyy suurien lopunajan herätysten seurauksena. Herätys syntyy lähinnä superapostolien tekemien vakuuttavien ihmeiden avulla. Tällainen globaali herätys on edellytys Jeesuksen paluulle puhdistetun ja uudistetun seurakunnan keskelle. Ylkä tulee ottamaan itselleen morsiamen vasta, kun seurakunta on tehnyt itsensä täydelliseksi. (Latter Rain -oppi, perustuen 5.Moos.11:14, ym.)
  • Lopun ajan voittava seurakunta kokee uuden Hengen vuodatuksen, mikä onkin jo menossa (Jooel 2).

Jatka lukemista Voimakkaimmat harhaopit tämän päivän Suomessa