Aihearkisto: Risti ja evankeliumin salaisuus

Synnin ja armon paradoksi – riittääkö Jeesus yksin?

Lappeenranta 24.2.2018

Kauhea sairaus on tulossa

Aloitan tämän puheeni kertomalla teille pienen fiktiivisen tarinan.

Kauhea sairaus on levinnyt koko maailmaan. Se on vaarallisempi kuin mikään tappava tauti ikinä. Se on erittäin herkkä tarttumaan ihmiseltä toiselle, eikä siihen ole mitään lääkettä. Sairaus alkaa siten, että ihoon alkaa ilmestyä rakkuloita… jotka leviävät nopeasti ruumiissa… On säädetty, että jokaisen, jolle tällaisia oireita on ihoon tullut, on heti ilmoittauduttava lähimpään epidemiakeskukseen. Jos sairaus sitten todetaan olevan tätä kammottavaa tautia, potilas eristetään odottamaan parantumista tai kuolemaansa muiden samanlaisten onnettomien ihmisten kanssa… ns. kuoleman leirissä.

No niin: Ajatellaanpa, että eräänä aamuna sinä huomaat, että ihoosi on ilmestynyt tuollaisia tuntemattomia rakkuloita. Voi hyvä Jumala, En kai vaan minä ole saanut tuota kammottavaa sairautta?… Mitä minulle nyt tapahtuu? Miten käy perheelleni, jos isä joutuu kuoleman leiriin? Ei, ei, ei. Peittelet sairastuneet paikat voittaaksesi aikaa ja siirtääksesi totuuden hetkeä. Sairaus leviää, mutta päätät viipyä perheesi kanssa viimeiseen asti. Lisäät vaatteita peittämään jälkiä. Et kerro kenellekään. Se on vastoin määräyksiä, mutta olet täysin epätoivoinen. Lopulta kuitenkaan et enää pysty peittelemään itseäsi, kun joka paikka on sairas – ja perheesikin jo aavistaa, vaikka eivät uskalla – pelon tähden, kysyä mitään.

Lopulta sinun on tunnustettava. Olet saanut tuon kammottavan kuolemantaudin! Ja rikkonut lisäksi lain määräämät toimintaohjeet. Alat hyvästellä perhettäsi. Anteeksi. Isä lähtee nyt. Hyvästi rakkaani… Jätät epätoivoisen perheesi ja lähdet itkien ja kauhuissasi epidemiakeskukseen. Laahustat odotushuoneeseen. Siellä istuu ihmisiä, jotka eivät ole niin sairaita kuin sinä. Voi sinua raukkaa! Vastaanottohuoneesta kuuluu oven läpi ylilääkärin tuomio jollekin: Olet sairas – joudut eristyksiin odottamaan kuolemaasi! Tuomio tuli. Seuraava potilas! Sama tuomio. Odotat kauhusta jähmettyneenä. Olet seuraava! Haluaisit paeta, mutta olet kangistunut kauhusta. Jatka lukemista Synnin ja armon paradoksi – riittääkö Jeesus yksin?

Jeesuksen seuraaminen nykyajassa

Kristus-päivät Laukaa 4-5.8.2018

Jeesuksen opetus

Kun ihmiset tulivat Jeesuksen luokse kyselemään iankaikkisesta elämästä, niin Jeesus aina alkoi puhua heille, tavalla tai toisella, itsensä seuraamisen tiestä. Esim. Mark.8;34-36. ”Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa?”

Tämä evankeliumi on kirkas ja selvä siitä huolimatta, että se on tänä aikana ikään kuin vaiettu ja unohdettu täällä länsimaisen yhteiskunnan puristuksessa. Täällähän kristitytkin ovat mukana jatkuvassa kiusauksessa olla voittamassa itselleen koko maailmaa, mutta saamassa sielullensa vahinkoa. Eräs tuntemani pastori sanoikin kerran näin: ”Ennen pyhät ihmiset valitsivat Jumalan valtakunnan, mutta antoivat rikkauksien mennä. Nykyajan pyhät valitsevat mieluummin rikkauden, mutta antavat Jumalan valtakunnan mennä.”

Jeesuksen seuraamisen tie on ristin tie. Tämä ristin tie on täysin käsittämätön ja ihmisjärkeä loukkaava elämän todellisuus. Paavalin mukaan jo sana rististä on hullutus, puhumattakaan sitten siitä, että jotkut voivat iloisena kulkea tällaista ristin tietä! Mutta ei varmaan liene aivan selvää meille yleensäkään, mitä tämä oikein käytännössä voisi merkitä. Jatka lukemista Jeesuksen seuraaminen nykyajassa

Ristin siunaus ja kirous

Jumala oli Kristuksessa ristillä

Raamatun tarkoitus on kertoa syntiin langenneille ihmisille evankeliumi Jumalan rakkaudesta.

Evankeliumin ”keskipiste, sen ydin” on Jeesus Kristus ja se evankeliumin salaisuus, mistä Paavali puhuu, kätkeytyy Golgatan ristiin. Siinä ristillä Jumala itse on sovittanut koko maailman itsensä kanssa.

Sovitus ei siis koske vain niitä ihmisiä, jotka ovat tulleet uskoon, vaan kaikkia ihmisiä kaikkialla kaikkina aikoina ihmiskunnan historiassa.

Tänään elävien ihmisten, meidän syntien sovitus on siis takanapäin, täydellisesti jo kauan sitten loppuun suoritettuna. Tämä on valtava sanoma koko maailmalle, mutta ikävä kyllä vain harvoille se lopulta merkitsee yhtään mitään!

Hengellisenä käsitteenä risti on kuitenkin aivan jotakin muuta, kuin joku pystytetty paalu Golgatan kalliolla. Hengellisenä ilmauksena risti merkitsee ikään kuin Jumalan läsnäolon muotoa ihmisten keskellä. Jumala myös ilmoittaa rakkautensa juuri ristiinnaulitussa Kristuksessa. (Joh.3;16).

Jumala ei ole ajallisuuden alla niin kuin me, eikä se pieni hetki Golgatalla, kun Jumala hylkäsi ja murskasi Poikansa, ole vain vähäinen ajallisesti mitattava hetki Jumalan Elämässä. Golgata on ollut Jumalan sydämessä jo ennen aikojen alkua, eikä se tule sieltä milloinkaan poistumaan. Se hetki on Jumalalle ikuisuuden mittainen!

Joku viisas on jossain sanonut: ”Risti oli se ajatus, jossa Jumala lepäsi luodessaan ihmissuvun”. (Jumala tiesi, mitä siitä seuraa, mutta Hänen ajatuksensa lepäsivät kaiken aikaa täysin ristin varassa!) Ja ihmeellistä on se, että meidänkin lepomme tulee nimenomaan tämän saman ”ristin kautta”! Jatka lukemista Ristin siunaus ja kirous